maanantai 12. syyskuuta 2016

28. Syyskatselmus

Noniin. Kesä meni ja kutsu "katselmukseen" saapui. Odottelin tätä jo elokuussa ja elättelinkin jo toivetta, että ovat siirtäneet sen kevääseen. Turhaa toiveikuutta. Alkuviikosta puhelin soi ja pikakomennuksella perjantaina verikokeisiin ja lääkärille aika Meilahteen maanantaiksi.

Jatkoaika tuli tällä kertaa rutiininomaisesti, ja vain verikokeen perusteella taaskin. Hieman kyllä herättää ihmetystä tuo lääkäreiden valinta pelkästä verikokeesta. Varsinkin kun ottaa huomioon taudin kuvan. Ja menneisyyden. Lääkäri vielä kertoi että ensi kevätkin mentäisiin vain verikokeilla....Väkisinkin tästä syntyy se epäilys, että tässä vain pelataan aikaa niitä isompia oireita odotellessa. Vaikea tätä muuten on selittää mitenkään. Toki yritin lääkäriä tästä tentata, mutta laihoin tuloksin.

No, tällä mennään. Otan kaikki terveet päivät vastaan ilolla. Ja yritän elää ne hyvin. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Mutta parhaani teen asian suhteen. Puolivuotta taas peliakaa. ´Ja lupa vaikkapa matkustella. Ei siis muuta kuin koko perheen kanssa kohti lämpöä jo kuukauden päästä. Jippii.

Vaikka nuo lääkäreiden salamyhkäiset toimet epäilyttävätkin suuresti, niin kummasti jatkoaika tuo energiaa. Kaamosaikakin edessä. Mutta kyllähän sen jaksaa näillä eväin. Ettepäin siis...